Paljon puhetta biosta

Biopolttoaineista keskustelu nostaa monesti tunteet pintaan. Onko biodiesel paha ja uusiutuva diesel hyvä? Mitä eroa on bioetanolilla ja uusiutuvalla etanolilla? Mitä on etanolidiesel? Kehtaako sitä enää tankata ihan tavallista bensaa?

Aloitetaanpa sylttytehtaalta. EU on asettanut liikenteelle tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Koko Euroopan laajuinen tavoite on 10 % ja Suomen tavoite 20 % uusiutuvia polttoaineita koko liikenteeseen luovutetun polttoaineen energiansisällöstä. Kuluvana vuonna uusiutuvan osuus liikenteen polttoaineesta tulee olla vähintään 12 % nousten ensi vuonna 15 %:iin.

Miten asetettuihin tavoitteisiin päästään?

Tavoitteet voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Tavoitteisiin päästään paitsi bensiinin ja dieselin fyysisten biokomponenttien avulla myös huomioiden laskennallisesti koko biopolttoaineiden päästövaikutuksen elinkaari. Tällöin biokomponentin raaka-aineen tulee täyttää sille määritellyt kestävyyskriteerit: tällaisia kaksoislaskettavia biokomponentteja ovat esimerkiksi erilaiset jäte- ja tähdepohjaiset raaka-aineet.

Fossiilisia polttoaineita korvaamalla tavoitellaan paitsi positiivia ympäristövaikutuksia myös parempaa energiaomavaraisuutta niin Suomen kuin koko Euroopankin laajuisesti. Energiaomavaraisuuden kasvu tuo mukanaan sekä positiivisia työllisyysvaikutuksia että myönteisiä vaikutuksia kansantaloudelle vaihtotaseen balansoinnin myötä.

Fossiiliset öljytuotteet voidaan korvata uusiutuvilla vaihtoehdoilla

 Fossiilista bensiinipolttoainetta korvataan pääasiassa etanolilla. Ympäristön kannalta kestävin tapa on valmistaa liikennekäyttöön tarkoitettua etanolia jätteistä ja tähteistä. Tarkoitukseen sopivat muun muassa lajiteltu yhdyskuntajäte, elintarviketeollisuuden jätteet sekä puupohjaiset raaka-ainetähteet kuten hake. St1:n RE85-polttoneste sisältää 80-85 % uusiutuvaa etanolia, joka on valmistettu suomalaisesta jätteestä, suomalaisilla tehtailla. Tätä korkeaseosetanolia voidaan käyttää bensiiniteknologiaa hyödyntävistä Flexifuel-autoissa ja etanolimuuntosarjalla varustetuissa bensiiniautoissa.

Uusiutuvien polttonesteiden saralla E20/E25-tuote tarjoaa mielenkiintoista kasvupotentiaalia. Tämä uusiutuva polttoneste on jo käytössä muutamilla johtavilla biopolttoainemarkkinoilla. Eurooppalaisiltakin autovalmistajilta löytyy olemassa olevia automalleja, joihin E20/E25-polttoneste sopii sellaisenaan. Tuotteen laajempaa käyttöönottoa hidastaa kuitenkin E20-polttonesteen EN-laatustandardin hyväksyntäprosessi. Ympäristö saa siis vielä hetken odottaa päästöhelpotusta tältä osin.

Toinen erinomainen esimerkki etanolin hyödyntämisestä on Scanian kehittämä diesel-moottoria hyödyntävä tekniikka, joka on jo pitkään ollut käytössä muun muassa Ruotsissa ja Brasiliassa. Scanian etenkin jakelu- ja bussiliikenteeseen erinomaisesti soveltuva diesel-moottori kykenee käyttämään jopa 95 % etanolia minimoiden näin sekä hiilidioksidi- että pienhiukkapäästöjä, joiden vähentäminen on ensisijaisen tärkeää kaupunkien ilmanlaadun kannalta. 

Fossiilista diesel-polttoainetta voidaan korvata usealla eri raaka-ainepohjalla ja valmistusteknologialla. Yleisimmin maailmalla käytetty biokomponentti perustuu rasvahappometyyliesteriin. Näiden niin sanottujen FAME-tuotteiden käyttö on dieselin EN590-standardissa rajoitettu maksimissaan 7 %:iin. FAME-tuotteita valmistetaan kasvipohjaisista raaka-aineista kuten rypsistä (RME) ja soijasta (SME). 

Biodiesel on saanut osakseen kyseenalaisen maineen Pohjoismaissa, mutta ansiotta. Teknisesti tuote parantaa dieselin voitelevuutta, ei sisällä polyaromaattisia hiilivetyjä (eli karsinogeenejä) ja alentaa hiilidioksidipäästöjä. Runsaina pitoisuuksina haasteeksi tulee biodieselin pitkäaikaissäilyvyys. Mikäli polttoainesäiliön puhtauden ylläpito on ollut puutteellista ja säiliöön on jo kerääntynyt vettä ja epäpuhtauksia, voi biodiesel osaltaan kiihdyttää bakteerikasvua polttoainejärjestelmässä. Tämä kuitenkin siis edellyttää, että polttoainejärjestelmän kunnossapitoa on laiminlyöty.

Fossiilisen dieselin korvaamisessa on kasvavassa määrin siirrytty uusiutuvien niin sanottujen HVO-tuotteiden (Hydrotreated Vegetable Oil) valmistukseen ja käyttöön. Nämä parafiiniset tuotteet valmistetaan niin ikään useista raaka-ainepohjista: parhaimmillaan valmistukseen käytetään teollisuuden jätteitä ja tähteitä, pahimmillaan palmuöljyä. HVO-tuotteiden ominaisuudet ovat parhaita fossiilisia polttoaineita vastaavia ja niitä voidaan käyttää useimmissa diesel-moottoreissa sellaisenaan. HVO-tuotteiden haasteena on niiden korkea raaka-ainehinta ja valmistuskustannus. Tämä näkyy polttoainepumpulla kalliina hintoina kuluttajalle.

Standardit takaavat laadukkaat polttonesteet

Me Suomessa olemme, koko maailman laajuisestikin katsottuna, poikkeuksellisen hyvässä asemassa, mitä polttoaineen laatuun tulee. Kotimaisilla jakeluasemilla myytävät bensiini- ja diesel-polttoaineet täyttävät tiukat eurooppalaiset laatustandardit, joilla varmistetaan, että kehittyneimmätkin moottorit voivat hyödyntää jakelussa olevia polttoaineita ja samalla täyttää moottorivalmistajille asetetut päästöluokittelut Euro-normit.

Jakeluyhtiöt, St1 mukaan lukien, ovat olleet näyttämässä suuntaa korkealuokkaisilla polttoaineilla, joihin sekoitetaan aina parhaita mahdollisia komponentteja – olivat ne sitten premium-luokan fossiilisia tai uusiutuvista raaka-aineista kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita.

Valitset sitten taloudellisen St1 95E10 Extran, alhaiset lähipäästöt omaavan Shell GTL Dieselin tai minkä tahansa RE-tuoteperheen uusiutuvan polttonesteen, teet samalla valinnan ympäristön ja tehokkaan energian käytön puolesta. 

Kuljettaja päättää, sinä päätät.

Matti Pentti
St1, suoramyynti